IrmaAsikainen "Otteita elävästä elämästä."

Avoin kirje Presidentti Martti Ahtisaarelle

"Sen sijaan että hallitukset myötäilevät muukalaisvihamielisiä mielipiteitä, heidän täytyy osoittaa todellista johtajuutta ja selittää äänestäjille, miksi meillä on moraalinen velvollisuus auttaa."

Osoitan tämän kirjoituksen Presidentti Ahtisaarelle, joka laittoi arvovaltansa peliin puolustaakseen pakolaisten oikeuksia ja "tukistaakseen" päättäjiä, jotka tuskailevat kasvavan pakolaisongelman kanssa tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.

Kun katsoo menestyksekästä uraanne kansainvälisessä politiikassa on helppo ymmärtää kantanne ja myös tahtotilanne pakolaisasiassa, mutta nyt minä vuorostani tukistaisin hieman teitä.

En ole teidän sanallakaan kuullut puolustavan meitä köyhiä vanhuksia, joista osa suorastaanlilluu omissa ulosteissaan ja voi huonosti puutteelisen hoidon takia. Meillä on varaa jakaa rahaa muualta tulleille ihmisille, mutta meillä ei ole rahaa huolehtia omista vanhuksistamme, meistä, jotka olemme aikoinamme olleet niska limassa raataen rakentamassa tätä hyvinvointia.

Kuten itsekin vetoatte evakkomatkaamme, olemme mekin monet olleet tuolloin samassa tilanteessa ja rakentaneet lähes tyhjästä ensin tilan ja turvan itsellemme ja sen jälkeen jälkeläisillemme, jotka nyt, vallankahvaan päästyään, ovat hyljänneet meidät ja viemässä vielä leikkauksilla monilta koditkin alta.

Onko tämä teidän  mielstänne oikein ja kohtuullista? Onko hyväksytttävää, että meiltä, jotka emme enää kykene lakkoilemalla, emmekä mieltä osittamalla puolustamaan itseämme, niin me olemme se helpoin kohde. Me olemme turvallinen, hyödytön joukko, joka joutta mädäntyä pakoissaan, vailla kunnon hoitoa ja eritoten täysin vailla ihmisarvoa.

Tämä nykyisen hallituksen kaavailema leikkauslista, joka varsinkin asumistuen osalta on vanhemmalle väelle täysin kohtuuton, on saanut monet menttämään yöunensa ja hätäilemään kohtuuttomasti, miten käys sitten, kun asunnosta joutuu luopumaan, sillä rahat eivä tule monillakaan riittämän nykyisessä asunnossaan asumiseen.

Sama pätee lääkkein korvattavuuteen ja palvelumaksujen korotuksiin. Kaikki nämä leikkaukset iskevät suonta juuri vanhusten kohdalla.

No, tätä on puitu tässä nyt jo niin moneen kertaanja minilla foorumeilla, että en ala tämän enempää erittelemään näitä kipupisteitä, mutta asetan tässä teille avoimen kysymyksen:

 

MIKSI TE HERRA PRESIDENTTI AHTISAARI, JOLLA OLISI ARVOVALTAA JA OSAAMISTA, ETTE SANALLAKAAN OLE ASETTUNEET PUOLUSTAMAAN MEITÄ OMAN MAANNE VANHUKSIA JA VÄHÄOSAISIA, VAANKANNATTE AVOIMESTI HUOLTA VAIN MUUALTA LÄHTÖISIN OLEVIEN HYVINVOINNISTA?

 

Onko nyt niin, että me emme tuo enää mitään lisäarvoa teidän mittavalle urallenne? Me emme ole kansainvälisesti relevantti avustuskohde, vai olemmeko me mielestänne niin vähäpätöinen joukkio, että meitä voi kohdella ihan miten haluaa?

Ehkä me meielestänne olemme, mutta toivoisin kaikkien muistavan, että hekin ovat joskus vanhoja ja jos tämä meno jatkuu, niin monilla ei ole parin vuosikymmenen kuluttua tämänkään vertaa arvoa, sillä ahneuden ja riiston määrä sen kun lisääntyy ja inhimillisyys katoaa tällä menolla sukupuuttoon.

Herra Presidentti Ahtisaari, minä pyydän, että auttaisitte arvovallallanne myös meitä oman maanne köyhiä vanhuksia.

 

Irma Asikainen

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kiitos Irma Asikaiselle!
Jos meillä olisi köyhiä, huonoin eläkeodotuksin eläviä päättäjiä, joiden lähipiirissä nämä Asikaisen kuvaamat elämäntilanteet ovat aktualisoituneet, heitä ei tarvitsisi edes muistuttaa tällaisesta.

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Valitettavasti nämä päättäjät ovat pitäneet huolen omista asioistaan, eikä heidän tarvitse nähdä nälkää, eikä muutta pois kodeistaan, joten he voivat hyysätä vain pakolaisia ja kerätä lisää mainetta ja mammonaa.

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Pidin aina suuressaa arvossa Presidentti Ahtisaarta ja hänen humaaniuuttaan ja odotin häneltä paljon parannusehdotuksia ihan konkretian tasolla myös meillä kotimaassa, mutta mitä pidemmälle hänen virkakautensa eteni,eitä selkeämmin kävi ilmi, että häh keskitti huomionsa pelkästään suurille estradeille ja niiden kuuluisien lihapatojen baaripööytien ääreen, missä niitä päätöksiä pääasiassa sorvatiin. Siski kai hänen meriittinsä sitten riittivätkin Nobelin rauhapalkintoon, sillä siellä valojen välkkeessä tehdyt asiat yleensä ovat niitä, jotka julkisuudessa noteerataan ja nämä oman maan vaivaiset käyhät jäävät helposti markkina-arvoltaan sinne kannattamattomien osastolle.

Nyt, kun hänelläkin jo ikää on ja hän tietänee, miten paljon vanheneminen aiheuttaa muutoksia ihmisen fyysisen ja joidenkin henkisenkin tason tilassa, voisi uskoa, että hän lämpenisi ajatukselle tukeameitä kotimaankin vanhuksia. E
i nänen enää taravitse kaikesta saada sitä sädekehäänsä kirkastettua, vaan eikö jotain voisi tehdä pelkästään siksi, että siitä tulis lopultakin varmasti hyvä mieli.

Monica Lindberg

Olen Irman kanssa samaa mieltä Ahtisaaresta ja olen sitä aina olut" koskaan Hän ei ole ollut kotimaan asioista huolestunut! ja jos on Nobelin rauhanpalkinnon arvoinen olisi meitä eläkeläisiä puolustanut hallituksen tekemiä päätöksiä vastaan. Valitettavasti ihmiset yleensä, varsinkin poliitikot keräävät vain omaa huomuioarvoonsa!

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Se, että muistutan Presidentti Ahtisaarta meidän vanhusten olemassaolosta, on sinänsä pieni askel, mutta merkittävä. Sitäkin suurempi askel on muistuttaa kyllin monia "myrskyn silmässä" olevia, että hekin tekisivät osaltaan jotain, mutta se onkin vaikea askel, sillä ihan niin kuin politikot sen ovat laskeneetkin, heistä suuri osa on jo toimintakyvyttömiä, osa muuten vaan saamattomia ja osalla ei ole minkään valtakunnan käsitystä siitä, miten pitäsisi toimia, joten helppo nakki riistettäväksi.
Mutta kuka meitä auttaisi? Mieleeni tulee heti seuraava sukupolvi, mutta heistäkään ei ole kuulunut juuri mitään. Miksi kukaan ei lähde vanhempiensa tueksi barikaaadeille? Se minua ihmetyttää. Onko meidän jälkeemme tulevilla sukupolvilla ollenkaan ksitystä siitä, mitä me vanhukset oikein joudumme kokemaan, miten tämä yhteiskunta meitä "röykyttää" - ilmeisesti ei, koska kukaan ei tee mitään, tai HE EIVÄT YKSIKERTAISESTI VÄLITÄ HEVON KUKKUAKAAN SIITÄ, MITÄ MEILLE VANHEMMILLE OIKEIN TAPAHTUU. Se on raaka totuus, joka meidän pitäsisi kai hyväksyä, tai sitten ei. Millä ihmeen tmpulla me saisimme nämä itsekkäät, omaan napaansa tuijottajat heräämään.Me heille olemme tämän hyvinvoinnin rakentaneet ja tämä on sitten kiitos siitä.
Laitetaan pyörä pyörimään, jakainen tahollamme.

Käyttäjän JyrkiSaari kuva
Jyrki Saari

Bildenbergiläisten, kuten reissu-Mara touhut on aikalailla suurta osaa ihmisiä arveluttavaa vallankäyttöä, mutta "huipulla" tuule nyt. Mitä muutoksia lähitulevaisuudessa mahdammekaan nähdä näissä merkeissä. http://www.etvk.fi/paroni-rothschild-syytteeseen-r...

Käyttäjän tapio kuva
Tapio Äyräväinen
Marko Perälä

Erittäin hyvä kirjoitus, ja muittenkin päättäjien pitäisi ymmärtää sama asia, mutta Ahtisaaren yhtiö Crisis Management Initiative EI HUOLEHDI kotimaan vaan yleensä kriisisä olevia kolmansia maita, jos sama mielenkiinto olisi kotimaan vanhuksia kohtaan, vaikka Suomi ei maksaisikaan Ahtisaaren yhtiölle, voitaisiin vaihtaa vankien olot vanhuksien nykyelämään laitoksissa, olisi vanhuksille ohjattua liikuntaa, vähintään kolme kunnon ruokaa per päivä, olisi pesumahdollisuus jokapäivä etc. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Meistä kaikista tulee vaiheessa tai toisessa vanhuksia ja tarvitsemme apua jokapäiväisessä elämässä, mutta päättäjät vissiin luulevat olevansa ikinuoria. Toki heidän palkoillaan pääsee helposti yksityiseen hoitolaitokseen, minne pien/keskipalkkaisella ei ole mitään asiaa.

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Kiitos teille, jotaka jaksoitte olla kannustavia ja toivottavasti jaoitte myös jutun eteenpäin, sillä olen surukseni huomannut, että asia on jo näin pian painunut unhon yöhön ja sen tilalle ovat astuneet uudet "suuret uutiset", kuten raiskaajapoikein saamaat lievät tuomiot.
Molemmat asiat ovat toki tärkeitä ja molemmista on hyvä keskustella laajastikin, mutta tämä vanhusten asia on ja tulee olemaan jatkossakin monia ihmisiä päivittäin koskettava ongelma ja se pitäsi pitää esillä niin kauan, kunnes jotain ratkaisuja syntyy - suuntaa tai toiseen.
Jos ne ovat negatiivisia vanhusten kannalta, niin niihi on taas reagoitava, mutta näin tämä tilanne ei voi jatkua. Kuulen päivittäin monien ihmisten huolen, näen tuskan heidän silmissään, kun he puhuvat omista vaikeuksistaan jo nyt ja pelkäävät tulevaa.
Jatkuva pelko on huono pielus ja sen varjossa elävällä on suuri vaara sairastua joko masennukseen tai johonkin fyysiseen sairauteen, mutta jo pelkkä pelko sinällään alentaa elämänlaatua huomattavasti.
Kirjoitin tuon kirjeen Presidentti Ahtisaarelle, mutta toivoin sen samalla olevan viesti muillekin, että elämää ei ole vaan Brysselissä, vaan sitä on täällä kotimaassakin ja päättäjät on valittu tehtäviinsä suojelemaan ensisijaisesti meidä oman maamme kansalaisia ja taurvaamaan heidän hyvinvointinsa, eikä huolehtimaan Kreikan tai minkään muunkaan maan kansalaisista ohi oman maan etujen.
Heitänkin teille tämän lukijoille vielä pallon ja pyydän viemään viestiä ettenpäin, kunnes joku "kyllin tärkeä", kyllin rohkea ja kyllin viisas ihmminen kuulee meidän vähäosaisten huudon ja uskaltaa tehdä jotain myös meidän hyvinvointimme eteen.

Johanna Matilainen

Hyvä Irma!
En tiedä, onko vastaanottaja juuri oikea tälle kirjoituksellesi, mutta ei taida muitakaan löytyä.
Presidentti Ahtisaari ei ole kiinnostunut suomalaisten ihmisten hyvinvoinnista, ei ole koskaan ollutkaan. Siitä kun ei saa hyviä palkkioita..
Tätä viestiä pitää jakaa eteenpain.

Kiitos!

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Kiitos Johanna. Ahtisaari valikoitui kirjeen vastaanottajaksi siten, että hän oli juuri sinä päivänä puolustanut pakolaisten maahantuloa kirjoituksessaan mm. näin "Sen sijaan että hallitukset myötäilevät muukalaisvihamielisiä mielipiteitä, heidän täytyy osoittaa todellista johtajuutta ja selittää äänestäjille, miksi meillä on moraalinen velvollisuus auttaa."
Tosin en olisi pannut pahakseni, vaikka kirjoitukseni olisi osunut jonkin muunkin, asian kanssa tekemisissä olevan silmiin.
Harmi vaan, että pakolaiset vievät taas huomion muualle kun paukuttelevat tuolla hegiltä itseään sun muita, joten unhon yöhänhän nämä meidän asiamme taas jäävät, vaikken uskokaan, että tarvitaan koko valtiovalta olemaan varpaillaan, jos Brysselissä joku Suomalainen käy sanomassa, että "joo, joo, kyllä me tehdään, niin kuin haluatte, me otetaan vaikka miten paljon pakolaisia, sillä vilähän meillä on vanhuksia muutama jäljellä ja niiltähän on hyvä lypsää, kun ne eivät pistä hanttiin." Muut voisivat vaikka miettiä keinoja, mistä muualta kuin vanhuksilta voisi vielä kerätä rahaa niiden peevelin pakolaisten elättämiseen ja mistä saadan kämppä niiden majoittamiseen, ettei tartte viedä vanhuksilta koteja alta.
Se on muuten loppuvuodesta karua faktaa, kun uutisten lukija posottaa, että "hallitus on tänään tehnyt päätöksen eläkeläisten asumistuen alentamisesta yleistä asumistukea vastaavalle tasolle ja muutos astuu voimaan heti vuoden alusta, sitä mukaa kuin asumistuen tarkistuksia tehdään". Se on sitten turha enää ummistella pe....ttä, kun pa...at ovat j housuissa, vaan siihen asiaan pitäsi puuttua nyt ja viimeistään heti, kun eduskunta ja hallitus palaavat ansaitsemattomilta kesälomiltaan.
Mutta, siihen tarvitaan joukkovoimaa, vaan kun ei sitä vanhiksilla ole. Tuossa tänään kattelin, kun kansaa virtasi sateenkaariporukoita kannattamaan kauunkiin ja mietin, että millähän tuon saman lössin saisi kannataamaan meitä vanhuksia.
Ai että, minä haluaisin olla kärpäsenä katossa katselemassa, kun tämä nykyinen vallassa oleva sukupolvi makaa tuolla laitoksessa palkoissaan ja miettii, että oiskohan kannattanut sittenkin tukea niitä kitiseviä vanhuksia silli aikanaan.

Toimituksen poiminnat